Tietokilpailuja ja Esko Kivikoski

Nykypäivänä on vallalla illuusio tiedon valtatiestä, joka on kaikkien ihmisten ulottuvilla. Moni uskoo vilpittömästi tietävänsä rajattomasti asioita, kun meillä on tämä internet.

Toinen mokoma uskoo myös oikeasti tietävänsä asioita, kun läpäisee iltapäivälehden kymmenen kysymystä tai pubivisan alkukierrokset.

60-luvulla tieto piti hankkia todella pänttäämällä ja pitämällä. Ei ollut älypuhelinta, mistä tarkistaa, ei Wikipediaa, mistä tiivistää. Piti tietää tai olla tietämättä. Tieto piti hahmottaa, hallita ja säilöä omaan päähän.

Tietoa arvostettiin ja tietäjiä arvostettiin.

Jos uskomme nykytiedon kahdentuvan yhä kiivaamassa syklissä, niin aika iso osa siitä on yhdentekevää tauhkaa myös. Tai sitten se on kovin spesifiä kapean sektorin tietoa, jota ei pysty hyödyntämään mihinkään oman alan ulkopuolella.

Yleissivistys sensijaan on yhä kaikkien tavoitettavissa, ja tietyin reunaehdoin käsitettävissäkin.

60-luvulla oli silloisissa medioissa pienimuotoinen tietokilpailubuumi, jolla lopulta yhdistettiin kansaa ja luotiin kansallista identiteettiäkin.

Radiossa kokoontui 'Viisasten kerho' ja televisiossa seurattiin useampaakin visailua. Aika synnytti jopa tietoviisasjulkkiksenkin. Esko 'Kyllä' Kivikoski muuttui kansallisomaisuudeksi ja järkiukon synonyymiksi. (Repliikki "Kyllä" oli Kivikosken ytimekäs lausahdus kisatiimellyksessä kysyttyyn vastausvalmiuteen. Siitä muodostui hänelle omanlaisensa brändi.)

Vuonna 1964 käytiin jännittävä 'Arpa on heitetty' -yhteispohjoismainen tietokilpailu, jossa Poppe Berg ja Esko Kivikoski pitivät Suomen lippua korkealla. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan joukkueet mittelivät kukin omalla kielellään luurit korvilla tietämyksestä. Kysymysten aihealue arvottiin noppaa heittämällä, ja hyvästä vastauksesta sai umpipömpelin lasi-ikkunaan pöllömerkin.

Kivikoski voitti myös parhaan miespuoleisen tv-esiintyjän Telviksen kahdesti 60-luvun puolivälissä. Vuonna 1966 Kivikosken maine lyömättömänä tietoihmeenä oli niinkin kova, että hänelle kehitettiin ohjelma nimeltään 'Kaikki yhtä vastaan', jossa kolmimiehiset joukkueet kisasivat yksinäistä Esko Kivikoskea vastaan. Huonolla menestyksellä...  Sarjaa juonsi Timo T. Kaukonen, joka tunnettiin jo 'Ota tai jätä' -visailun juontajana.

Samana vuonna '66 alkoi ehkä legendaarisin älymittelö: 'Naapurivisa'. Siinä Suomen joukkue kamppaili tietämyksessä Viron vastaavaa muistihirmujoukkuetta vastaan. Myös Virosta nousi tässä yhteydessä tv-julkkis: Hardi Tiidus, josta tuli suomalaisten hyvin tuntema tv-hahmo. Suomen joukkueessa tietämystään väläytteli Kivikosken rinnalla mm. Keijo Virtamo.

Esko Kivikoski vieraili myös Suomen pitkäikäisimmässä visailuohjelmassa, 'Tupla tai kuitissa'. 'Tupla tai kuitti' -tietokilpailu alkoi jo vuonna 1958 Tesvisiossa ja siirtyi myöhemmin Mainos-Television ohjelmistoon. Ohjelmaa emännöi Kirsti Rautiainen, joka tenttasi aina yhtä kilpailijaa kerrallaan tämän itse valitsemasta aiheesta. Jos vastasi oikein, sai päättää jatkaako kisaa isompaa palkkiota vastaan ('tupla') vai ottaako rahat ja lopettaa ('kuitti'). 60-luvulla myöhemmin Aku Ankka -lehden päätoimittajanakin vaikuttanut Markku Kivekäs voitti peräti kahdesti 'Tuplan tai kuitin' pääpalkinnon. Myös nuori Erkki Tuomioja kuului 60-luvun pääpotin voittajatietäjiin.