perjantai 3. elokuuta 2012

Vieteriautorata



Eräänä jouluaattona odotti minua kiinnostavan iso paketti. Kun avasin sen, sisältä paljastui peltinen liikennekaupunki. Se koostui teiden verkostosta sekä kolmesta peltiautosta: kahdesta henkilöautosta ja yhdestä linja-autosta.

Autot olivat vieterivetoisia, tuohon aikaan kun ei paristoja ja sähkömoottoreita leluissa ollut, vaan niiden uumenissa piili iso kierrejousi, joka vedettiin avaimella tiukaksi. Pikkuhiljaa vapautuessaa jousi liikutti mekaanista moottoria, ja lelu liikkui niin kauan kuin vetoa riitti. Yksi veto kesti hieman toista minuuttia.



Nämä vieteriautot liikkuivat siis kaupungissa olevissa katu-urissa. Lisähienoutena radassa olivat risteykset. Kun auto lähestyi risteystä, se joutui ylittämään radassa olevan kolon. Jos koloa ei peittänyt, pysähtyi auto ennen risteystä surisemaan paikoillaan, koska sen pohjasta roikkuva metallinen kieli jäi aukon reunaan kiinni. Leikkijä pystyi kuitenkin halutessaan peittämään aukon levyn reunassa olevaa vipua painamalla. Tällöin auton pohjasta roikkuva metallikoukku nousi ylös, ja matka jatkui.

Kun kaikki kolme autoa liikkuivat yhtä aikaa, piti olla varsin tarkka, että kolareita tai peräänajoja ei sattunut. Kullakin risteyksellä oli omanvärisensä painike, mikä helpotti radan hahmottamista.

Liikkeelle lähdettiin parkkiluiskalta vapauttamalla autot vastaavalla tavalla kuin risteyksissäkin.


Lelu on saksalaisvalmisteinen Technofixin valmistama. Tämän radan valmistaminen oli aloitettu vuonna 1959, mutta tehtaan kataloogissa on paljon muitakin ratoja sekä ylimalkaan kymmeniä peltileluja. Radan mukana tuli myös tukku muovisia liikennemerkkejä, joita saattoi asetella sopiviin paikkoihin.


Hieno lelu!

Ei kommentteja: