Juoksusankareiden ohella The Flying Finn -kunnianimeä ovat kantaneet moottoriurheilun kovat tähdet 1960-luvulla. Kolmikko Timo Mäkinen, Rauno Aaltonen ja Simo Lampinen muodostivat sen kovan ytimen. Heidän jälkeensä esimerkiksi Hannu Mikkola, Juha Kankkunen ja Tommi Mäkinen on mainittu vaihtelevasti samalla termillä.
Mäkisen Monte Carlon vuoden 1966 -menopelistä tehtiin tämä upea Corgi Toys -auto (nro 321). |
Heistä kovin oli Timo Mäkinen piskuisine Mini Cooper S -autoineen. Ura oli alkanut jo 50-luvun lopulla Citroen- ja Triumph-merkeillä, mutta vaihto äitimuorin Miniin kannatti kansallisissa ralleissa. Tehdasauton saatuaan Mäkinen siirtyi myös kansainvälisiin kilpailuihin. Legendaarisen Monte Carlo -rallin voitto napsahti vuonna 1965.
Samana vuonna 1965 alkoi myös Jyväskylän suurajojen (1000 Lakes Rally) voittoputki (1965, 1966, 1967 sekä 1973). Vuoden 1967 voitto sai vielä erityissilauksen, kun Mäkinen viiletti osan Ouninpohjan pikataipaleesta konepelti ylhäällä sen kiinnitysten petettyä.
Turkulainen Rauno Aaltonen voitti ensimmäisenä suomalaisena EM-tasoisen ajokisan vuonna 1965. Aaltonen sompaili 50-luvun puolivälin jälkeen Saabilla ja myöhemmin Mersulla, mutta varsinaiset urotekonsa hän aloitti Minin ratin takana.
Plakkariin kertyi Jyväskylän voitto 1961 (Mercedes Benz), RAC Rally 1965 ja Monte Carlo 1967 (Minillä molemmat).
Aaltosen vuoden 1967 Monte Carlon -voittaja-autosta tehtiin hieno Corgi Toys -pienoismalli (nro 339). |
Simo Lampinen ei ollut Mini-miehiä, vaan hänen kulkupelinsä oli Saab 96, jolla nasahti kaksi Jyväskylän voittoa (1963 ja 1964) sekä RAC Rallyn pysti (1968). Kovista meriiteistä huolimatta poikain huomio kiinnittyi enemmän Mini Cooperilla kiiruhtaviin ukkoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti