Lastenvaunut 50-luvulla

Toisen maailmansodan alla Askon huonekalutehdas oli kasvanut Suomen suurimmaksi. Kilpailu oli kuitenkin kovaa, ja tehtaan johtaja Aukusti Asko-Avonius päätteli tarvetta olevan puuhuonekalujen lisäksi erityiselle metallihuonekalutehtaalle. Suomalaiset olivat varsin ihastuneita Helsingin Teräshuonekalutehdas Oy:n valmistamiin hetekoihin.

Askon huonekalutehtaan pihalle kohosi vuonna 1938 putkisänkytehdas Upo Osakeyhtiö, joka oli aluksi kiinteä osa Askoa. Välirauhan aikana Upolle valmistui upouusi tehdashalli, joka vastasi aiemman hittituotteen, hetekan, synnyttämiin uusiin haasteisiin. Ryhdyttiin valmistamaan lastenvaunuja. Näiden jälkeen tuotekataloogiin lisättiin sähkösilitysrauta, pesukone, jääkaappi ja keittolevy. Tähtäimessä olivat massat ja niiden tarpeet.

Lapsiperheille valmistettiin vaunuja, rattaita, sänkyjä, potkukelkkoja, mäkikelkkoja ja polkupyöriä. Sodan jälkeen Upon tuotantoa meni sotakorvaustoimituksiin.

Upon lastenvaunuja pidettiin kyllä kauniina, mutta yksi ongelma niissä oli: pyörät irtoilivat helposti.


Kotimaassa oli myös muita kilpailijoita lastenvaunumarkkinoilla. Heteka teki omiaan jo 1930-luvulla ja Oraviston Tehtaat kamppaili Upon kanssa 50-luvulla kuluttajien huomiosta. Ulkomaisia kilpailijoitakin oli.