keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Danny ja Johnny

1960-luvulla tuli televisiosta kaksi kilpailevaa, amerikkalaista lääkärisarjaa. Toisen nimiosassa oli tummatukkainen ja hieman vaarallinen Tohtori Ben Casey (Vince Edwards) ja toisessa vastaavaa roolia veti vaalea viettelys Tohtori Kildare (Richard Chamberlain).

Eräänlaisena analogiana musiikkirintamalla vastaavanlaisessa kilpailuasemassa oli 60-luvun puolivälin kieppeillä kaksi kotimaista laulajaa: tummatukkainen Johnny (Eljon Liebkind) ja tukkansa vaaleaksi blondannut Danny (Ilkka Lipsanen).

Johnny oli aloitellut uraansa rautalangan parissa The Sounds -yhtyeen rumpalina. Bändin suurin hitti taisi olla versioitu kansansävelmä 'Emma'.

Vuonna 1963 Johnny siirtyi soolouralle ja lauloi vinyylille Saukin (Sauvo Puhtila ilman Pikkuoravia) suomentaman Leiber-Stollerin brittihitin 'Hymyhuulet' ('Lucky Lips'). Samana vuonna ilmestyi myös hieman rokkaavampi singlesuomennos 'Rehtorin luiseva Sally' ('Long Tall Sally' Kari Tuomisaaren sanoittamana).

Vuonna 1964 Johnny duetoi Ann Christinen kanssa pohjattomasta Lennon-McCartney -sammiosta ('Meidän Yhteinen'/'From Me To You' ja  'Jos Käden Annat Vain'/'I Want To Hold Your Hand' Solja Tuulen lyrikoimana). Tosin rokimpaakin menoa tehtiin, kun suomeksi kääntyivät samana vuonna 'Jailhouse Rock' nimellä 'Kotihipat' sekä 'Tuttifrutti' (Tuomisaaren sanoin).

Vuonna 1965 singlen B-puolelta löytyi Johnnyn ja The Soundsin esittämä ja Juha Vainion kääntämä 'Rakastuin Sinuun Liian Helposti' ('I Could Easily Fall In Love With You'). Muutakin tuotantoa sinä vuonna oli, mutta hitiksi osoittautui taas Johnnyn laulama ja The Soundsin säestämä 'Tunti Vain' ('Concrete And Clay'; suomeksi biisin teki Juha Vainio). Sen sanoja opeteltiin Toivelauluja-vihkosta hartaasti.


Johnny Ohimennen-ohjelmassa
Ja hittiputki jatkui edelleen vuonna 1965, kun sinkku 'Öisin Vain Valvon' ('Tossing And Turning', sanat Kari Tuomisaari) ilmestyi. Johnny-kuume nousi. Menestystä seurasi 1966 sinkun 'Hyvin Menee Kuitenkin' ('Flowers On The Wall'; suomennos Juha Vainio) myötä. Samana vuonna tuli myös 'Ei Syytä Huoleen' ('The More I See You'; Juha Vainion suomennoksena). Toimiva ralli sekin.

Suosiota riitti vielä pari vuotta eteenpäinkin. Johnnya nähtiin televisiossa ja mainoksissa ja osallistuipa hän hyvällä menestyksellä Eurovison laulukilpailun Suomen karsintaan kappaleella 'Kissankellojen Aikaan' (tekijöinä Åke Granholm ja Saukki; tuloksena 2. sija). Vielä vuonna 1970 syntyi suosittu 'Ihana Aamu' -biisi ('Kicsit szomorkás') Matti Siitosen sanoihin, mutta kovin suosio alkoi hiipua ja Johnny siirtyi muihin hommiin kuten opiskelemaan kauppatieteitä.

Johnny hävisi vähitellen koko lailla julkisuudesta, mutta ponnahti sitten takaisin otsikkoon 90-luvulla talousrikoksista syytettynä. Johnny etsintäkuulutettiin, ja hän löytyi lopulta Israelista.



Samaan aikaan toisaalla. Paria vuotta vanhempi Danny kiinnitettiin The Islanders-yhtyeen laulusolistiksi vuonna 1963. Samassa bändissä komppikitaraa soitti muudan Pepe Willberg, jolle myös urkeni komea laulu-ura myöhemmin. Dannyn ensimmäinen hitti The Islandersin kanssa oli 'East Virginia' -biisi vuonna 1964. 'East Virginia' ilmestyi ulos maaliskuussa ja samana iltana se voitti Jaakko Jahnukaisen vetämän staattisen Levyraadin. Kipale nousi viikkoa myöhemmin Yleisradion Kahdeksan kärjessä -ohjelman kärkeen, joten menestystä tuli kertaheitolla.


The Islanders esitti musiikkinsa englanniksi. Dannyn esityskieli vaihtui bändivaihdoksen myötä suomeen, kun hän liittyi Jormas-yhtyeeseen vuonna 1965. Hittiputki jatkui komeasti kappaleilla 'Kauan' ('Downtown'; Kari Tuomisaaren sanat) ja 'Piilopaikka' ('You've got your troubles'; Juha Vainion riimit).

Vuonna 1966 myös Danny osallistui Eurovison laulukilpailun Suomen karsintaan Lasse Mårtenssonin kappaleella 'Pieni sana', tuloksena 2. sija.  Samaisena vuonna Danny kokeili myös isompaa ääniteformaattia seitsemän tuuman singlelevyjen ohella, ja hän teki älppärin nimeltään 'Se olla voi toisinkin päin'. Kyseinen neljäntoista kipaleen pitkäsoitto hommattiin lopulta meidänkin talouteemme. Levy ei edustanut heppoisinta iskelmää tahi poppia, vaan se oli monessa kohtaa jatsahtava ja latinalaisrytmeihin viittaava pläjäys. Itse asiassa juttu oli itselleni pienoinen yllätys, johon ei oikein osannut suhtautua.

Danny sai hyvää vetoapua julkisuuden hallintaan omalta verkostoltaan. Dannya nähtiin esimerkiksi televisiossa ja Suosikin sivuilla epäilemättä Jyrki Hämäläisen ansiosta. Yhdessä miekkoset juonivat Suomessa uraauurtavat ja legendaariset Danny-showt, joiden promoottorinakin ja juontajana Hämäläinen toimi pitkään.

Show-kiertueet aloitettiin vuonna 1966 ja samana vuonna Danny perusti myös D-tuotannon, vain 23-vuotiaana. Dannyn oman uran lisäksi D-tuotannon tallissa on nähty vuosien varrella mm. Kirka, Sammy, Muska, Anna, Ykä, Tapani Kansa, Olavi Virta, Tauno Palo, Ansa Ikonen, Virve Rosti, Frederik, Anki Lindqvist, Eero Raittinen ja Katri Helena.

60-luvun kiertueita:

- 'Timantinkova Danny-Show' (1966)
-  'Mustaa ja valkoista' (1967)
- 'Syndikaatti tekee suurratsian' (1968) ('Bonnie ja Clyde' -leffan inspiroima ja Coca Colan sponsoroima!)
- 'Rock Side Story' (1968) (mainio väännös 'West Side Storysta'!)
- 'The Wild Western Show' (1969)
- 'Superdanny' (1969) (Parta-Danny!)

Danny Ohimennen-ohjelmassa
Jos ensimmäinen älppäri oli musiikillisesti kunnianhimoinen, jatkui hittiputki singleformaatissa. Esimerkiksi vuonna -66 julkaistiin 'Kesäkatu' ('Summer in the City'; Juha Vainio), josta Danny teki vauhdikkaan esityksen television Ohimennen-ohjelmaan, jota Jyrki Hämäläinen ja Markku Veijalainen tekivät yhdessä. Samaan ohjelmaan kuvattiin myös sinkun B-puoli 'Hiljainen kitara' ('Gringo's Guitar'; Juha Vainio) sekä Dannyn ja Ankin (Lindqvist) yhteisesitys 'Little Man', joka oli tullut alunperin tutuksi Sonny & Cher -duon tekemänä. Hämäläinen ja Veijalainen tekivät itsekin parodiavedon mainitun duon esiintymisestä.

Vuonna 1966 ja 67 Iskelmä-lehti valitsi Dannyn Suomen suosituimmaksi laulajaksi, ja Danny yritti taas Euroviisuihin, nyt kappaleilla 'Sua kutsun Maarit' (sanat A. Vuorinen) ja 'Keskiyöllä' (sanat Saukki). Dannyn suosiosta huolimatta ne eivät nytkään kantaneet loppukilpailuun saakka.

Viihdemies Spede Pasanen otti myös osansa Dannyn suosiosta ja karismasta. Danny esitti tarinaa eteenpäin vievää trubaduuria Speden leffassa 'Noin 7 veljestä' (1968), jossa hän ilmestyi tuon tuostakin kuvan laitaan esittämään Jukka Virtasen sanoittamaa laulua 'Seitsemän kertaa seitsemän'. Sama kappale julkaistiin myös levy, mutta Virtanen teki siihen versioon uudet sanat. Yhteistyö Speden kanssa jatkui vielä seuraavana vuonnakin, kun 'Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut' -leffa (1969) näki päivänvalon.

Suosikki-lehti raportoi kiitettävästi Danny Show -kuulumisista, ja pysyimme hyvin myös kartalla hänen seikkailuistaan Rio de Janeirossa iskelmäkilpailussa vuoden 1968 syksyllä. Kyseisen vuoden Danny-show 'Rock Side Story' sai kuitenkin ikävän sivumaun, kun Vehmassalmen paviljongin keikan aikana (3.8.1968) tapahtui räjähdys, jossa loukkaantuu useita ihmisiä.

Särö maineessa ei ollut kuitenkaan kohtalokas, vaan ura jatkui sekä levytysten, televisioesiintymisten että show-kiertueiden muodossa. Aiemmin mainittujen lisäksi moni 60-luvun Danny-biisi on osoittanut elinvoimaisuutensa: 'Vähän Ennen Kyyneleitä' (1966), 'Besame Mucho' (1966), 'Rebecca' (1967), 'Pistolero' (1968), 'Tuuliviiri' (1968), 'Aaveratsastajat' (1968), 'Ei Ole Kaikki Miltä Näyttää' (1969), 'Se Eikö Todista, Että Muutuin' (1969) ja vielä vuosikymmennen vaihteen tienoilta 'Tuulensuojaan' (1970) monen muun ohella. Uran toinen älppäri 'Danny' ilmestyi vuonna 1969. 70-luvun puolella hiipumista alkoi näkyä, mutta pelastukseksi koitui rockuskottavuudesta luopuminen ja siirtyminen rehellisen iskelmä- & viihdegenren pariin Armi Aavikon myötävaikutuksella.

Päätös maksoi jotakin ja se tuotti jotakin. Ura on ollut hämmästyttävän pitkä, eikä ole lainkaan syytä pitää Dannya pelkkänä kitchinä. Pitkässä juoksussa Danny D-tuotantoineen on ollut musiikkimaailmassa isäntä ja Johnny upeista hiteistään huolimatta renki.


Ei kommentteja: