Samppalinnan kesäteatteri

Turun Työväenteatteri oli aloittanut oman kesäteatteritoimintansa Ruissalossa vuonna 1928. Tulipalo tuhosi teatterin tarpeistoineen vuonna 1945, ja taloudellisista syistä johtuen oman teatterin toiminta lopetettiin ja se liitettiin Turun kaupunginteatteriin. Turun Työväenteatterin kannatusyhdistys halusi kuitenkin jatkaa toimintaansa. Kun sopivaa sisäteatteria ei löytynyt, se päätti siirtää toimintansa Vartiovuorenmäelle. Kesäteatterin esitykset alkoivat siellä vuonna 1954.

Turun Teatterikerho päätti syksyllä 1959, että Turkuun perustetaan toinen ammattivoimin toimiva kesäteatteri. Seuraavana keväänä Turun kaupunginhallitus päätti luovuttaa Samppalinnan myllyalueen Turun Teatterikerholle näytäntöjen järjestämistä varten kahdeksaksi vuodeksi.

Eräänlainen kilpailutilanne oli siten valmis kahden kesäteatterin välillä.

Turun alueella on ollut aikoinaan satakunta tuulimyllyä, joista useimmat kuitenkin pieniä kotitarvemyllyjä. Tuulimyllyistä komeimpia oli Samppalinnan mylly, joka valmistui asuinrakennuksineen vuonna 1860. Jauhinkiviä myllystä löytyi kerrassaan neljässä kerroksessa. Tämän mamsellimyllyn toiminta jatkui 1900-luvun taitteeseen, mutta koska omistajalla ei ollut varaa korjata rapistuneita siipiä, loppui rakennuksen toiminta myllynä. Alueelle suunniteltiin monenlaista käyttöä, mutta nyt se siis luovutettiin kesäteatteritoimintaan.

Lounais-Suomen Mainos Oy:n mainospiirtäjä Erkki Riimala piirsi Samppalinnan Kesäteatterin logon.

Toukokuussa 1960 pidettiin uuden kesäteatterin avajaiset Teatterikerhon puheenjohtajan Erkki Vuoren johdolla. Samana kesänä oli Samppalinnan kesäteatterissa peräti kaksi ensi-iltaakin. Kesäkuussa nähtiin Hemmo Airamon ohjaama ja Topiaksen kirjoittama Isännän ääni ja heinäkuun lopulla teatterin toiminnanjohtajan Veikko Uusimäen ohjaama Aleksis Kiven Kullervo.

Kullervo jäikin suomalaisen teatterin historiaan nimiosanesittäjänsä myötä. Pääroolissa oli nuori, vielä teatterikoululainen Esko Salminen, joka sai roolistaan lehdistössä kiittävät arviot. Myös Elokuva-Aitassa 15/1960 oli koko aukeaman juttu Esko Salmisesta otsikolla "Kullervo riehuu Samppalinnan mäellä". Jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonen Sylvi-puolisoineen kävi katsomassa esityksen.

Uusimäen jälkeen 60-luvulla teatterin toiminnanjohtajana oli Heimo Kallio (1961-67) ja hänen jälkeensä pitkäaikaisesti Aulis Ruostepuro.

Kesäteatterin on ansaittava yleisönsä joka kesä uudelleen ja tuohon aikaan oltiin tietenkin vielä myös säiden armoilla, koska mitään katettua katsomoa (saati pyörivää!) ei ollut. Huopia sai vuokrata sylin lämmikkeeksi ja virvokkeita väliajalla. Väliajasta kuulutti myllyn parekkeella kiertelevä gongimies.

1960-luvun muita esityksiä olivat muun muassa Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta (1961), Leena Härmän Mäkisen kenkä ja tossu (1964), pikkutuhma Pukki paratiisissa (1965), Fasaanit (1965), Benedict Zilliacuksen & Erna Tauron Turkuun lokalisoitu musikaali Raunistulan kahdeksikko (1969) ja Veijo Meren Tukikohta (1966). TV-kakkonen taltioi tuon esityksen ja esitti sen tv-katsojille seuraavana keväänä. Videonauhureita ei tuolloin vielä kodeissa ollut, mutta koska esitys oli tehnyt vaikutuksen livenä, niin taltioin sen äänet Tandberg-magnetofonillani ja kuuntelin esityksen useasti läpi. Osaan muutaman repliikin intonaatioineen yhä ulkoa.

Osa Samppalinnan esityksistä myi hyvin ja toiset puolestaan eivät. Vähitellen ajauduttiin jopa tilanteeseen, jossa teatterin toiminnan lopettamistakin harkittiin. Myös kaupungin molempien kesäteatterien yhdistäminen oli agendalla 60-luvun lopulla.

Kesän 1968 esitys oli jymymenestys ja se paikkasi vähäksi aikaa vuotavaa taloutta. Kyseessä oli klassikkomusikaali Viulunsoittaja katolla, jonka Aulis Ruostepuro ohjasi myllyn kupeeseen. Helmer Salmi teki esitykseen onnistuneen koreografian. Esityksen myötä syntyi teatterin uusi katsojaennätys: lähes 30 000 silmäparia.

Pääosassa maitomies Tevjenä oli Turun kaupunginteatterin luottomies Ilmari Aarre-Ahtio. Nimiosassa -viulunsoittajana katolla- vilahti koulukaverini Esko Aarre-Ahtio, joka sittemmin liittyi myös Kaupunginteatterin miesvahvuuteen. Nuorena räätäli-sulhasena näyttämöllä hääri myös Heikki Kinnunen, joka hänkin hieman myöhemmin liittyi Esko Salmisen ja kumppaneiden kanssa Turun kaupunginteatterin henkilökuntaan Holmbergin-Långbackan "Kotkien kaudella".

Viulunsoittajan parhaita biisejä myös levytettiin suomeksi 60-luvulla. Nousee päivä, laskee päivä toimii yhäkin ja Lasse Mårtenson levytti suomeksi Tevjen laulun Rikas mies jos oisin.

Seuraavan kesän esitys (Raunistulan kahdeksikko) olikin taas tappiollinen ja teatterikerho päätti luopua kesäteatterinpidosta. Teatterityötä jatkamaan perustettiin seuraavana talvena Samppalinnan Kesäteatterin Kannatusyhdistys r.y..

Asunto-osakeyhtiö Kurkiauran ja Samppalinnan kesäteatterin välillä on ohut yhteys. Teatterin puvustoa säilytettiin jonkin aikaa autotallien viereisessä varastossa.