Valintamyymälöitä ei ollut, vaan tuohon aikaan asioitiin erikoistuneissa pikkuliikkeissä. Kuten jo aiemmin totesin, oli oman asunto-osakeyhtiömme matalassa osassa Kurjenherkku-niminen ruokakauppa, josta sai taskurahallaan esim. turkulaisen Hellaksen Hedelmäpastilleja tai vaihtoehtoisesti helsinkiläisen kilpailijan Fazerin Salmiakkiaskin 20 pennillä.
Kaarinankadulla oli Valion maitokauppa, jossa myytiin irtomaitoa suurista metallisista laareista omaan astiaan. Näitä laareja kylmentämään tuotiin jääkuormia alkuun hevospeleillä. Myöhemmin omat astiat korvattiin suurilla, ruskeilla foliokorkkisilla maitopulloilla, jotka olivat käytössä aina vuoteen 1969 asti. Vuonna 1967 maitoa alettiin pakata pusseihin (ensimmäisenä Turun Meijerissä!); ei mikään maailman kätevin pakkaustapa nesteelle.
Lisäksi kotimme lähellä oli mm. paperikauppa ja lyhyttavaraliike sekä Hämeenkadulla Jokisen lihakauppa. Kaksi kioskiakin oli lähistöllä ja niistä saattoi ostaa kovia ja maukkaita pennin nallekarkkeja (aivan erityylisiä kuin nämä nykyiset pehmeät ja mauttomat lötkäleet) sekä herkullisia isoja salmiakkisia neekerinnaamoja tai viiden karkin pötköihin pakattuja Kola-karkkeja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti