Kotitaloni oli (ja on edelleenkin) alueellaan melkoinen maanmerkki. Yhdeksän kerrosta. Talossa oli hissi, jossa oli ikäraja, jota nuoremmat eivät yksin saaneet hissiä kuljettaa. (Tai olihan se tietenkin tässäkin talossa raaputettu muotoon 'TISSIÄ') Ehkä siksikin tuli ravattua ylös ja ennen kaikkea alas portaita. Kolmannen kerroksen kohdalla aukesi säännöllisesti sama yksiön ovi, kun lapset juoksivat rappuja alas. Ei saanut meluta.
Talon ylimmän asuinkerroksen jälkeen piti vielä kavuta yksi kerros ja pääsi jännittävään vinttiin, jossa oli jokaiselle huoneistolle oma häkkivarastonsa. Oman komeromme paikan muistan vieläkin. Vintissä oli myös luukku, jonka avaamalla pääsi ihailemaan maisemia, joita tuohon aikaan eivät kerrostalot juuri ihan lähellä haitanneet.
Ykköskerroksen alauolella oli kellarikäytävä, jonka varrella oli pyörävarasto, missä oli polkupyörien lisäksi noihin aikoihin yksi moottoripyöräkin. Myös asukkaiden kellarivarastot löytyivät eri oven takaa tämän käytävän varrelta. Jos käytävän käveli päähän asti, pääsi takapihalle. Samalla suunnalla sijaitsivat myös talon pesutupa ja sauna (, missä en koskaan käynyt).
Itse piha oli lapsen silmin iso ja monipuoleinen. Piha oli talon pitkällä sivulla pengerretty betonivallilla. Siitä saattoi pienenä hypätä ja vähän isompana ajaa polkupyörällä huiman hypyn.
Takapihan puolella olivat parvekkeet. Itsekin tein pudotuskokeita eri esineillä parvekkeelta. Vuoristen parveke oli ensimmäisessä kerroksessa, mutta ihan maan tasalla sekään ei ollut, vaan parvekkeen alle jäi jännittävä tila.
Pihalla kasvoi isoja puita jasiellä oli kesäisin kukkaistutuksia. Talonmies Suominen leikkasi nurmialueet ja kasteli niitä uudella, hienolla edes takaisin suihkivalla sadettajalla. Joskus saimme juosta uikkareissamme suihkun läpikin.
Pienenä pihan betoninen hiekkalaatikko riitti hyvin leikkiympäristöksi. Myöhemmin leikkien monipuolistuessa käytettiin pihaa useampaankin tarkoitukseen. Tyttöjen mutta osin poikienkin suosiossa olivat hyppynarut, twistlangat sekä ruutuhyppelyt. Palloa heiteltiin erilaisin taputuksin yms. talon korkeaan seinään.
Pihalla oltiin natusta (= hippaa) ja leikittiin kymmenen tikkua laudalla-leikkiä.
Pihalla oli yhtiön matalan osan pyörävarasto, jonkinlainen kompostilaatikko ja pyykkinarut.
Talvella talonmies jäädytti pihalle luistinradan ja asensi 'hullun hevosen' (= napakelkan), jolla sai hurjat vauhdit ja päänsä pyörälle. Myös valtavia lumilinnoja oli muutamana talvena, niihin kaivettiin käytäviä ja reittejä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti