Vesiliskoja

Poikien kesken - ja varmaan tyttöjenkin - kulkee aina porukan läpi tietoja kaikenlaisista villityksistä, asioista jotka ovat juuri nyt in. Näin on nyt ja näin oli 1960-luvullakin. Tuli uusia purkkasarjoja, sarjiksia, tv-ohjelmia, karkkeja, leluja tai vaatekappaleita, jotka muuttuivat kiinnostaviksi, tärkeiksi ja haluttaviksi, koska muillakin - tai ainakin jollakulla muullakin - sellainen oli.

Ja tältähän samalla paikalla näyttää kesällä 2013...

Yhdessä vaiheessa kansakoulua se oli vesilisko. Vesiliskotietämykseni oli aika ohkaista ennen tätä hullutusta mutta nyt huhu kertoi, että lähes jokaisella pojalla on vesilisko lemmikkinä. Näinkin niitä parilla kaverilla, ja he tiesivät kertoa, että vesiliskoja löytyy kyllä Kerttulin kansakoulun takana olevalta mäeltä paloaseman läheisestä lammikosta.

Ei muuta kuin vesipurkin kanssa koulun jälkeen vesiliskoa pyytämään.

Ja kyllähän niitä siellä sitten olikin, useampiakin. Kyse oli noin kymmensenttisestä eläimestä, joka muistuttaa sisiliskoa, mutta sillä on värikäs mahanalus: väri mahapuolella on oranssinkeltainen ja siinä on mustia pilkkuja. Hauskan ja eksoottisen näköinen veijari! Myöhemmin on sitten selvinnyt, että kyse ei oikeastaan ole liskosta lainkaan, vaan sammakkoeläimestä.

Isompi aukko tiedoissa oli kuitenkin siinä, että ei vesilisko elä kovin pitkään hapettomassa lasipurkissa, vaikka sille laittaa kotilammen rehuja mukaan. Kotoa sain ukaasin toimittaa lisko suoraa päätä takaisin kotilampeensa, kun vahemmat tulivat illemmalla kotiin töistä. Ihan kaikilla sana ei kulkenut yhtä kovaa, vaan vesiliskovainajiakin nähtiin.

Nykyään osataan valistaa ja sopivasti kieltää sammakonkudunkin kerääminen. Mitä toki tuolloin harrastimme myös...

Pihaleikkejä

Talossamme asui parhaimmillaan kymmeniä eri-ikäisiä lapsia. Talossa oli kohtuullisen kokoinen takapiha, jossa oli hiekka-alue leikkejä varten ja sitten talonmies Suomisen hoitamaa nurmikkoa. Nurmikolla ei pääsääntöisesti leikitty eikä oleskeltu tuohon maailmanaikaan. Joskus kesäisin talonmies tosin antoi luvan juosta itsekseen kääntyilevän sadettajan vesisuihkun läpi.

Meitä suunnilleen samanikäisiä lapsia oli riittävän paljon, jotta yhteisiä pihaleikkejä saatiin aikaan.

Kurjenkaivonkenttä talomme edessä vuonna 1957

Kymmenen tikkua laudalla

Perinteinen piiloutumisleikki, johon tarvitaan nimensä mukaisesti lauta ja kymmennen tikkua + laudan alle kivi tai muu koroke. Tikut laitetaan tämän keinulaudan toiseen päähän, yksi leikkijöistä polkaisee lautaa toisesta päästä niin, että tikut lentävät ympäriinsä.

Ensimmäiseksi jääjäksi joutunut kerää tikut mahdollisimman nopeasti laudalle ja huutaa sitten: "Kymmenen tikkua laudalla". Sitten hän alkaa etsiä piilossaolijoita ja juoksee laudalle huutamaan näkemänsä leikkijöiden nimet. Mikäli löytynyt itse voittaa juoksukilpailun, voi tämä polkaista tikut taas lentoon, ja samalla myös muut kiinnijääneet vapautuvat piiloutumaan uudelleen.

Tämä leikki elää ja voi hyvin yhä lasten keskuudessa.

Munassi

'Munasissa' kaikki seisovat ensin viivalla seinän luona. Yksi osallistujista heittää pallon seinään ja huutaa samalla jonkun toisen nimen. Muut juoksevat mahdollisimman kauas, mutta se jonka nimi huudettiin yrittää ottaa pallon ilmasta kiinni. Jos koppi onnistuu, hän huutaa "Seis!" ja kaikki muut pysähtyvät.

Koppaaja saa ottaa kolme mahdollisimman pitkää askelta kohti lähintä pelaajaa, ja koettaa sitten heittää tätä pallolla. Jos hän osuu, saa tämä toinen 'munan', ja heitto menee ohi, saa heittäjä itse 'munan'.

'Munan' saanut heittää seuraavaksi pallon seinään ja huutaa uuden nimen.

Vastaavia leikkejä leikitään varmaan yhäkin, mutta nimeä 'munassi' en ole kyllä kuullut muualla kuin Turussa lapsuudessani.

Natussi

Yksi yksinkertaisimmista ja yleisimmistä leikeistä, jossa ei tarvita edes mitään leikkivälineitä. Yksi pelaaja koskettaa toista kädellään ja sanoo: "Natu!". Kosketettu pelaaja yrittää koskea jotakuta toista (kuin sitä, joka häntä itseään koski). Ja niin edelleen.

Tämä on leikki, jota leikitään yhä ympäri Suomea, mutta todennäköisimmin nimellä 'hippa'. Ainakaan 'natua' en ole kuullut käytettävän Uudellamaalla. Tästä leikistä on sinänsä kymmeniä variaatioita sen suhteen, miten kiinniottaminen tapahtuu tai miten siitä voi pelastua. Meillä käytössä oli joskus 'puti' eli maahan piirretty ympyrä, jossa oli turvassa. 'Turva' taitaa olla sen nimi nykyään?